Back to business...

TEV loppui ja nyt ollaan taas opistolla valmiina opiskelemaan.

Viimeiset päivät TEVissä menivät oikein kepoisasti. Viimesenä päivänä sain muksuilta paljon haleja ja muutaman kortin. Myös työkaverit kiittelivät. Katsotaan jos sitä voisi tehdä comebackin sitten keväällä. Ken tietää ;)

Viikonlopun vietinkin sitten hommissa Isoskoulutuksessa. Paljon populaa ja tehtävää. Keksittiin paljon uusia leikkejä, jotka olivat ihan käyttökelpoisiakin. Parasta oli, kun piirettiin Marian ja Juhon kanssa kolmistaan muutama piirustus joihin piireltiin vuorollaan jotain ja sitten seuraava jatkoi. Ihan loistavii alitajunnan tuotoksii kyl tuli :D Saan niistä ehkä joskus kopiot niin voi olla, että saan jakaa ne myös täällä. Viikonlopusta jäi päällimmäisenä mieleen mursut ja Lauritähkän Syyskuun Kyy... Ah, että!

Sunnuntaina menimme vielä perheen kaa mummilaan syömään ja näkemään serkkupoikia perheenee. Ruoka oli hyvää kuten kuten aina ja seurastakaan ei ollu valittamista :)

Onnekseni maanantaina sain kyydin opistolle, koska oli ihan muutama laukku tuotavana joita olisi ollut tuskaa raahata junalla ja sit viel 2,5km opistolle. Olenkin jo opistolla ollessani kerennyt siivota, nauraa, käydä kaupassa, soittaa kitaraa, nukkunut päikkärit, nukkunut 11h yöunet, menettänyt olemattoman motivaationi, ollut saamaton, soittanut lisää kitaraa, aloittanut uuden villasukan kutomisen ja juonu litroittain teetä. Kaksi kirjallista tehtävää pitäis tehdä perjantaiksi ja ei huvita niin yhtään. Huomenna on onnekseni pakollista kirjoittamista, joten en niistä pysty luistamaan.

Elämän pieniä iloja!

En oo kyl hetkee ollu aamusta iltaa näin pirtee ja iloinen kuin tänään. Aamulla aurinko paistoi ja oli pakkasta! Kaikki näytti niiiin paljon kivemmalle kuuraan peittyneenä ja ihan kun hilepurkki olisi räjähtänyt pitkin maita ja mantuja. Työpäiväkin oli niin mukava ja lasten kanssa oli iltapäivällä lepposta leikkiä kirpeässä ilmassa. Töiden jälkeen värjäytin kaameen juurikasvuni pois (tukkaa pestäessä se pään hieromiin, gaah~), kävin naureskelemassa mummoni kanssa ja näin hyvää ystävääni. Kummisetäni soitti myös kuulumisiaan pitkästä aikaa ja tulin oikein iloiseksi siitä. Pakollinen iltalenkkikin tuntui ihanalta, kun oli pakkasta, kaikkialla kimalteli ja taivas oli selkeänä niin, että kuu ja tähdet näkyivät.
Ihanuutta~!!

Duck in my cup~

 Äitini oli Karisma -kauppakeskuksen avajaisissa hommissa. Hänen silmäänsä oli pistänyt tällainen pieni ankanpoikanen, joka on siis irtoteelle tarkoitettu sihvilä. Olin äidilleni joskus sanonut, että haluisin itselleni sellaisen irtoteelle tarkoitetun sihvilän, jossa on ketjun päässä kakunpala, mutta äitini päätti ostaa minulle pienen ankanpoikasen. Ei ollutkaan riemulla rajaa, kun äiti nenäni eteen tällaisen kiikutti. Pienellä sitä saa lapsen tavattoman iloiseksi. Ankan alla on siis sihvilä johon laitetaan irtoteetä n. teelusikallinen, jonka jälkeen se laitetaan teekuppiin, jossa on kuumaa vettä. Ihan kuin normaali sihvilä, mutta (mikä parasta) ankka kelluu! Saan itselleni nykyään aikaiseksi vain todella vahvaa teetä, kun tykkään uittaa ankkaa hieman liian kauan siellä kupissain.

Maailman paras aamujen pelastus! Kiitos äiti ^3^

"Pieni ankanpoikanen,

uiskenteli teessä.

Pieni ankanpoikanen,

teekupin veessä.

Se haukkasi korpusta palasen,

ja sanoi,

olen iloinen."

What the fffffff.....uuuuu!

Kyllä, olen hengissä. Kolme viimeistä viikkoa ovat vain olleet niin täynnä kaikkea etten ole vain jaksanut keskittyä blogiini. Ennen syyslomaa miulla oli sellain löllöily viikko, kun ei kouluu ollu nimeksikään. Samaisen viikon loppussa vierailin Joensuussa ystäväiseni kanssa neljä päivää. Syysloman sukuloin ja pyrin muutenkin huoltamaan sosiaalista elämääni ihan livenä. Tämän viikon olen ollut TETissä ala-asteella ja olen ollut jokaisen päivän jälkeen niin poikki, että nukun töiden jälkeen sohvalla 2-3 tuntia, syön, käyn lenkillä ja takaisin nukkumaan. Vielä viikon verran olisi ala-aste pestiä jäljellä sitten koittaisi paluu Järvenpäähän koulun penkille.

Olen siis ollut kotona kolme viikkoa ja todennut etten pysty noudattamaan minkäänlaista unirytmiä ollessani kotona, kun on vaan liikaa asioita mitä voin tehdä ennemmin, kun mennä nukkumaan. Tämän ansiosta olen töissä ollut joka päivä silmät ristissä koko aamun ruokailuun asti. Asuntolalla nukun melkein aina vähintään 7h yössä, kun ei oo niitä virikkeitä. Huoh...

Virkeämpiä viikkoja odotellessa~

Tutkiskelua

1) Kerro henkilö linkin kera blogissasi, joka lahjoitti sinulle tämän awardin.

2) Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.

3) Lahjoita tämä sama award 15 blogille/bloggaajalle

Eli tällaisen vaivakkeen sain Eewwalta.

Oon äheltäny ja puhertanu näitten faktojen kaa, ku en halunnu kuitenkaan sellasii itsestäänselvyyksii. Joten tässä näitä ny ois~

1. Syön jogurttia tietynlaisella lusikalla.

Meillä on kotona kahden laisia teelusikoita. Teetä sekoittaessani käytän sellaista normaalia pyöreän mallista lusikkaa kun taas jogurtin ym. purkkista syötävien kanssa käytän sellasta hieman teräväkärkistä. On vaa kivempi :)

2. Oon kova pätemään.

Jok'ikinen joka on viettänyt kanssani aikaa on saanut tämään tutaa. Ihan aina jos tiedän jostakin toista enemmän tai tiedän, että toinen on väärässä niin tuon sen kuuluviin. Hirveä tapa, jopa omasta mielestäni!

3. Saan hirveästi inspiraatiota luonnoksista.

...Varsinkin vaateluonnokset. Ne on vaa nin upeita ja kaikki vapaat linjat ja kaaret~ Ihanii ja pursuaa jokaisen omanlaisia tulkintoja *3*

4. Syksy on mielestäni paras vuodenaika.

Oon tästä kyllä aikaisemminkin maininnut. Syksyllä voi oikeasti alkaa harrastaa kerrospukeutumista, on värikästä, vesisade on ihanaa (rajoissa sekin), mieli on virkeä ja keveä ja hahhaa, tietenkin: miun synttärit on syksyllä ;D

5. Inhoan kauhuleffoja.

En kestä. En pysty. Miun mielikuvitus on ihan liian vilkas sellasille. Elän ennemmin omassa maailmassani, jossa pienet ponit laukkailee niityillä, syö sateenkaaria ja kakkii perhosia!

6. Oon korvisholisti.

Totally. Iha sama millä reissulla ollaan ni aina on pakko saada ne kiintiö korvikset. Asun varmaan vanhana korvakorujeni keskellä~

7. Kulutan aikaani kirjoittamalla kaunoa.

Kun aivot ovat liian uupuneet mihinkään ja en pysty tuottamaan minkäänlaista piirrustuksen räpellystä niin alan kirjoittamaan kaunoa. Kapeita ja korkeita mistä ei saa oikein kukaan selvää. On vain kiva piirrellä pitkiä kaarevia viivoja. Kirjoittelen yleensä bändien nimiä ja jäseniä sekä mietelauseita.

Tehköön jokainen joka tähän haasteeseen tuntee kutsumusta :DD

P.s. Huomenna tsuk tsuk kohti Joensuuta viehättävän daamin kanssa~

Terkkuja lattialta!

Eipä mulla muuta~

Guess what~

Oon löytäny uuden intohimon itselleni.

Kitaran soiton.

Koulussa oli vapaasti valittavana säestäminen kitaralla niin rasti oli oman paperini valitsemis ruudussa alta aikayksikön. Oon joskus penskana kitaraa soittanu, mutta lopetin, koska tunnit olivat lauantai aamuisin ja jo tuolloin rakastin aamulla pitkään nukkumista joten :DD Joitakin vuosia sitten alkoi kovasti tämä päätös kaduttaa, koska pidän kitaramusiikkia todella kauniina ja monipuolisena. Halusin taas oppia ja nyt sain siihen tilaisuuden. Opettajamme tomii vieläpä oman luokkani tutori joka on yksi lahjakkaimmista soittajista joita tunnen.

Kitaran olen hakenut setäni nurkista jo ainakin neljä vuotta takaperin ja nyt se pääsi vihdoin takaisin käyttöön. Niin törkeän epävireessäkin se on, että oikee hävettää, mutta onneksi tämän hetkiset harjoittelut voi tehdä epävireisestikkin. Katotaa millo mun kämppis vaa tulee heittää mua jollaa kovalla ^^'

Ensivuoden puolella pitäisi ainakin yksi kappale osata säestää. Sitä odotellessa ja harjoitellessa~