Itkuko pitkästä ilosta

Onko olemassa jokin kirjoittamaton sääntö siitä, että kun on 'liian kauan' positiivinen ja elämä hymyilee niin sitten eräänä päivänä tuntuu, kuin kaikki romahtaisi. Ja tämä nk. romahtaminen lähtee jostain aivan naurettavan pienestä asiasta, jonka jälkeen kaikki asiat tuntuu ylitsepääsemättömiltä ja ahistavilta.

Toivon, että nämä ylitsepääsemättömät asiat kääntyisivät pieniksi ja yhdellä askeleella ylitse mentäviksi ilman tikapuita tai silta rakennelmaa.

Toivon, että aallon pohjaa olisi jo nähty ihan tarpeeksi eikä kukaan enään heittäisi lapiota perään, että voisin kaivautua syvemmälle kohti maan ydintä jonne kärtsääntyisin.

Kelluen kohti meren pintaa ja valoon.

Tervesin: Drama Queen, (mitä luultavimmin) ylireagoinnin valatakunnasta!

p.s Vinkki vitonen; ennen kiukkuahdistuksen purun kohdistamista muihin ihmisiin varmista, että perustarpeesi ovat kuosissa, kuten syöminen... Pizza ja suklaa ovat parhaita ja nopeita kiukkuahdistuksen tyrehdyttäjiä, nimimerkillä kaksi päivää.

Ehkä jopa historiallista

Olen tehnyt viikon sisällä joitain historialliseen viittaavia tekoja:

1) Oon harrastanut liikuntaa neljä kertaa

2) Kävin hiihtämässä

3) Kävin luistelemassa

4) Kävin hiihtämässä vapaa ehtoisesti!

5) Aijon mennä huomenna uudestaan hiihtämään!!

6) Ja vapaaehtoisesti!!!

 

 

En siis tasantarkkaan ole mikään himoliikkuja. Sohvan nurkka ja karkkipussi on miulle tutumpi paikka. Mutta viikon aikana on selvästi tapahtanut jokin huomaamaton pään kolhaisu johonkin kovaan ja voimalla. Aluksi kävin kuntonyrkkeilemässä koulun liikuntapäivän johdosta ja, jos hyvin käy, niin ensi syksynä sitä jopa harrastaisin ^_^
 

Ja niin... Kävin hiihtämässä perjantaina ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen... Enkä ees kuollu siihen! Kiitoksia peruskoululle, joka pilasi pienen lapsen innostuksen hiihtoa kohtaan ja antoi tilalle sydänjuuriin yltävän vihan sivakointia kohtaan. Se jos jokin pitää huolen siitä, etten sitä tekisi edes kirveellä uhattuna. Mutta, koska olen lähdössä hiihtovaeltamaan luokkalaisteni kanssa viikolla 11, niin ei auta kuin totutella. Ekalla kerralla oli pakko hiihtää (muiden kohtalotoverien kanssa), mutta tänään menin ihan itse, vapaaehtoisesti ja juosten ladulle (juosten kylläkin siksi, kun oli sovitusta ajasta myöhässä, hups...) Ja huomenna uhattiin mennä uusiksi, että ollaan timanttisessa terässä sitten vaeltaessa (vaikka siihen tulee tuomaan haastetta useamman kilon rinkka ja laduttomat tiet...)
Ehkä sitä voisi hieman yrittää ensiviikon lomalla suksia, who knows ;)

 

Nyt hiihtelen kohti höyhensaaria~

Tsüüs!

Hejsan alla

Tuon teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle; kuvien lataaminen toimii!!
Katsellaan jos saisin tästä blogielämästä taas hieman kiinni, kun jonninverran latisti tuo kuvattomuus :)

Mutta kuulumisia; at the moment istun mytyssä ihanaan, keltaiseen ja lämpimään fleese peittooni kääriytyneenä aution asuntolamme sohvalla katsellen Marie Antoinettea sivusilmällä tätä samalla kirjoittaessani. Kädet on jäässä vaikka lämmittelen niitä välillä teekuppiani vasten.
Tänään on ollut oikein mukava päivä; koulupäivä oli lyhyt, kaupassa käynti oli kivaa, pelasin luokkalaisteni kanssa Aliasta ja tein banaani lettuja :) Oli aikast nams~

Ehkä jatkan kirjoittamista havassa tulevaisuudessa, koska tän olemattoman pätkän kirjottamiseen oon nyt käyttäny reilut puol tuntii, koska Marie Antoinette.
Huomenna on liikuntapäivä ja pääsen kuntonyrkkeilemään, joka on aivan parasta rääkkiä ikinä :D
Tsüüs!

p.s. ...ja juuri sen takia, että voin ladata taas kuvia, en laita tähän postaukseen yhtään kuvaa, HAH!

"Menin itseeni, oli ahdasta, tulin pois."

WARNING! Tämä postaus sisältää pelkkää tekstiä, koska blogger ei ole samaa mieltä kanssani siitä, että kuvia voisi lisätä. Pahoittelemme kuvattomuutta.
----------------------------------------------------------------------------
Kiitoksia Eewwalle, kun antoi minulle tällaisen päänvaivaksi :D Olen otettu!

This little award is all about discovering new blogs and helping those with less than 200 followers to get recognised.

 

1. Each person tagged must post 11 things about themselves.

2. They must also answer the 11 questions the ' tagger ' has set for them.

3. They must create 11 more questions to ask bloggers they have decided to tag.

4. They must then choose 11 bloggers with less than 200 followers and tag them in their post.

5. These lucky bloggers must then be told.

6. There's no tag backs."

Suomennos:

1. Jokaisen jolle tämä tunnustus on annettu täytyy kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Heidän täytyy myös vastata 11 kysymykseen jotka heille on annettu.

3. Heidän täytyy tehdä 11 kysymystä niille joille lähettävät tämän eteenpäin

4. Heidän täytyy valita 11 bloggaajaa, jonka blogeissa on alle 200 lukijaa ja antaa heille tämä tunnustus

5. Valituille bloggaajille täytyy kertoa.

6. Tätä ei voi lähettää takaisin.
 

Asioita minusta

1. Kirjoitan ihan hirveästi lappuja. Koko ajan ja kaikesta. Löytyy kauppalappuja, muistutuslappuja, tehtävälappuja, idealappuja, ostoslappuja,... ect. Kirjoitan niihin aina otsikon X) Huoneessani porukoilla miun työpöydän yläpuolella olevaa seinää koristaa läjä lappuja joissa lukee erilaisia fraaseja ja kivoja lauseita :)

2. Olen pihi as hell. Vaikka ei tarvisikaan olla rahojensa kanssa pihi niin olen silti. Opiskelijelämä on vielä pahentanut sitä. Oon ollu aina ja en ees raaski hommata ehjiä vaatteita. Katon aina ensin hintalapun ennen ku sattuisin sovittaa.

3. En osaa kehua itseäni ääneen. Myös kehujen vastaanottaminen on vaikeaa, mutta olen siihen pikkuhiljaa opetellut. Mutta joo. Kai uskomukseni "itsensä kehuminen on taiteellinen itsemurha" on syypää tähän.

4. Rakastan Suomen vuodenaikoja. En varmaan osaisi elää missään etelässä, jossa on joulukuussakin lämpöasteita eikä ikinä lunta. Vuodenajat täytyy olla! Luonto on niin ihana, kun se muuttuu ja vahtelu virkistää :)

5. En oo koskaan käyny Lapissa. Joensuu taitaa olla kauin paikka jossa oon Suomessa käynyt. Haluisin Lappiin ruskan aikaa vaeltaa, kattoo poroi ja nähä revontulet :) Yhdeksän viikon päästä pääsen Kuusamoon koulun kautta vaeltaa ja laskettelaa~ How cool is that!? 

6. Rakastan mustikoita. Jos pitää valita lempi marja niin kyllä se on mustikka! Kävin aivan onnesta soikeena mummolta hakemassa mustikoita, kun tarvi tilaa pakastimeen. Syön nyt siis himassa mustikoita mm. aamulla puuron kanssa ja jos on niin maitorahkan kyljessä ^3^
7. Tykkään katselen ihmisiä. Oon huomannu, et moni kaverinikin tekee tätä, mutta selitämpä; eli esim. junassa, kahvilassa, kaupassa,.. katselen minkä näköisiä ihmisiä onkaan. Se on kivaa ja mielenkiintoista hommaa. Todella persoonallisia pukeutujia on paljon :)
8.  Oon korvakoruholisti. Toiset ostelee muistoksi teeppareita, kun mie ostan korviksii. Niitä ei voi olla liikaa.
9. Kerään elämäni pieniä iloja. Kaivoin kotona kaapeistamme purkin jonka päälle länttäsin lapun "Elämäni pieniä iloja 2013". Ideana on kerätä pienille lapuille elämän iloja ihan pikku jutuista johonkin tapahtumiin. Luen kaikki laput läpi sitten ensivuonna :)
10. Tulevaisuus ahdistaa. Kaikki on vähän liian auki. Ei oo niiku mitää hajuu mitä tekisin elämälläni. Tää ahistus on aika kausiluonteista, mutta yritän aika ajoin miettiä mitä kaikkea sitä oikeastaan voisikaan tehdä :)
11. Voitelen näkkärin murupuolelta. Se on se oikea puoli! Ei vastaväitteitä ja piste.

 

Vastauksia

1. Kierrätätkö?

  - Aika huonosti :( Roski asuntolalla kyllä, koska muita vaihtoehtoja ei ole. Kirppareilla tykkään kattella kaikkee mutten osaa sieltä mitään hankkaa...
2. Voisitko luokitella oman pukeutumistyylisi tai musiikkimakusi johonkin genreen? Mitä mieltä olet ylipäätänsä luokittelusta?

  - En luokittelis itteeni pukeutumisen takii liiemmin mihinkään. Oon aika tylsä vaatteiden kanssa, kun en tykkää ostaa vaatteita. Musiikin perusteella mut vois luokitella jonkin tason jrock/kpop ernuksi mutten ny niinkää sanois ;D Luokittelu on ihmisille pakonomaista ja sitä on ollut aina. Liika luokittelu on perseestä, mutta se on luonnollista.
3. Oletko aamu-uninen?

  -No todellakin! Tunnollinen olen as hell ni koulun ohi ei tuu nukuttuu, mutta jos ei oo pakko mennä minnekkää ni voisin nukkuu vuorokauden ympäri~
4. Merkitsevätkö eri värit sinulle jotakin?

  - Eri värit merkkaa eri mielialoja ja persoonaa :)
5. Missä kaikissa Suomen kaupungeissa olet käyny?

  - Huokaus... Kaikki ei oo kaupunkei ja en kaikkii varmast muista, mut jotaa isoimpii; Joensuu, Turku, Lappeenranta, Kotka, Helsinki, Järvenpää, Iitti (iha tosi), Lahti, Kouvola ja kaikkee näiden sisältä :D
6. Mikä on rakkaus?

  - "Rakkaus on syvä kiintymyksen tunne johonkin, useimmiten toiseen henkilöön." Lähde:Wikipedia :D
7. Minkä väriset hiukset sinulla on ollut?

  - Oma luonnolliin väri eli maantien harmaan-ruskee-vaalee sekä purkista punaseruskeasta ja ruskean kautta mustanruskeaan
8. Omistatko jonkun bändin/artistin oheistuotteita (esim. T-paita, muki..)? Minkä bändin/artistin ja mitä tuotteita?

  - Onhan noita tultu kerättyy jiiru keikoilta. Löytyy paitaa An Cafélta, LM.Cltä, Versaillesilta ja huppari Dir en greyltä. Sit sen päälle läjä julisteita ja valokuvia sekä muutama levy.
9. Paras video-peli?

  - En oo pelannu käsikonsolil, ku Pokémonii kaverin koneel... Piupau. Kauheen huonost pelaan, mut Crash, Pokémon, Tekken asiat on sellasii mitä oon ainakin pelannu. Simssii pelasin kovasti joskus koneella (haluisin taas pelaa mut ei rahaa :( ) Sanoisin kuitenkin legendaarisen Crash CTR
10. Jännitätkö esiintymistä (esim. luokan edessä puhuminen)?

  - Jos tiedän mistä puhun ja oon sinut sen asian kanssa niin ei. Jos pitää vetää hihasta ni sit voi jännittää. Tai jos on vaikutusvaltasii kuuntelijoita :D
11. Jos sinun pitäisi perustaa yritys, millainen se olisi?

  - Jokin kahvila olisi ihana tai koruyritys vanhan koulutukseni vuoksi :)

Kysymyksiä muille:
1.Mikä oli pienenä haaveammattisi? Entä nykyään?
2. Lempi juomasi?
3. Mikä on Sinulle paras tapa rentoutua?
4. Mikä on Sinulle yksi elämän pieni ilo?
5. Lemppari piirrettysi/animaatio?
6. Minne haaveilet matkustavasi joskus?
7. Millainen olisi Sinulle täydellinen päivä?
8. Mitä haluaisit osata?
9. Paras vuodenaika?
10. Mikä on bloggaamisessa parasta?
11. Oliko tänään hyvä päivä?

Ja tekemis arvonnan voittajia ovat:
Kaikki jotka tuntevat kutsumusta tämän tekemiseen niin saavat tehdä :D
Eewwa oli jo niin hyvin laittanu ne kaikki jota oisin laittanu, mutta yhden haluan nyt silti nimetä jonka on pakko tuntea kutsumusta tämän tekemiseen; Georgia Girl Onnea Janitalle :D

with power of coffee

Iloinen koti- koulu-toimisto-päivä miulla :)
Koulu alkoi loman jälkeen maanantaina ja siinä se sitten olikin miun osalta koko viikolta. Opettajamme ovat Nuori2013 messuilla koulumme toimesta, joten olemme saaneet etätehtäviä jotka pitää tehdä ja palautella tällä viikolla. Itse hieman epäilin omaa tekemistäni, mutta kouluun en jää muutaman murjuisen tehtävän takia kirveelläkään uhattuna joten päätin tulla himaan porukoitten huomaan. Suunnitelmana oli mennä kirjastoon tekemään mielenhäiriöistä tehtävä (siis tehtävän sisältö koski mielenhäiriöitä, et en hauku tehtävää mielenhäiriöiseks vaikka sitä se vähän olikin :D), mutta ilokseni huomasin saavani sen vaivattomast kasaan kotona ^.^

Kaikille opiskelijoille suosittelen paria kupillista kahvia tekemisen ohessa niin johan alkaa sormet lentämään näppäimistöllä :D

Olen ovelasti tehnyt itselleni listan mitä kaikkea voisin tällä viikolla tehdä etten ihan makaamaan jäisi. Hirveästi menoa ja tekemättä jääneitä hommia siis tälle viikolle tiedossa X) Tulen teitä varmaan riemastuttamaan kuvilla ja yhdellä hassulla haasteella (johon menee mulla hermo, ku ei jaksa miettii nii montaa asiaa) viikolla. So stay tuned!
Alampa tekemään vaihteeksi koulutehtäviä...
Tsüüs!

p.s Olisin halunnut laittaa tähän IHQn kahvikupin kuvan viel, mutta en saanu latauspalkkii näkyviin :(

Juhlan jälkeen saapuu luultavasti arki

 

Oikein rauhaisaa uutta vuotta 2013 vaan kaikille~

Toivottavasti vuoden vaihde oli teillä yhtä mukava kuin minullakin. Ystäviä, ruokaa, juomaa, uuden vuoden lupauksia ja tähtisädetikkuja. Useimmiten en tykkää mistään ns. juhlapäivistä (esim. inhoan suurimmin osin juhannusta), koska ei ole usein ketää kenen kanssa sitä viettää tai niistä on huonoja kokemuksia. Tämä vuodenvaihde oli oikein ihana ja rauhallinen :) Että kiitos vain mukana olleille~

 

Maanantaina se koittaisi taas. Se arki. Taas tuulen törmäämään siihen kuinka vaikeaa ja epäinspiroivaa hommaa on pakkaaminen, pyykkääminen, kaupassa käynti, tehtävien tekeminen ja asuntolan siivoaminen. Plaah! Sanon minä. Mutta silti arki on kivempaa kuin juhlat.

Ota näistä mun mielipiteistä nyt mitään yhtenäistä mielipidettä sitten... X)

Ah, tätä turhuutta.

Mutta siis

a) en saanut raketista osumaa

ja

b) olen täysillä menossa tätä vuotta etiäpäin (/^_^)/

At the moment...

 

--------------------------------------------------------------------------------

Katselen lempi bändini kuvia,

kuuntelen musiikkia aivan liian kovalla,

poltan kynttilöitä, 

niiskutan,

niistän,

palvon nenäsumutteen keksijää,

nautin luovuudesta,

kärsin luovuudesta,

juon teetä,

rakastan ylipolven meneviä villasukkiani, jotka rakas mummini teki minulle,

olen väsynyt,

mietin puhelimelleni uutta taustakuvaa,

hengaan yöpuvunhousuissa jo viidettä päivää,

niistän,

sanoinko jo, että palvon häntä joka keksi nenäsumutteen.

--------------------------------------------------------------------------------

 

Tsüüs!

ps. näillä näkymin palailen vasta ensivuoden puolella, joten kaikille lukijoille oikein rauhallista vuodenvaihdetta.

Joulun aikaa

 

 

 anteeksi jos jonkun kone tukehtui kuvien kokoon ja paljouteen

 

Joulu oli ja meni. Sain itseni vaivihkaa ja arvaamatta hieman kipeäksi ennen joulua ja edelleen samaa tautia eletään. Villi veikkaukseni on, että junan odottaminen pakkasessa reilu 20min voi olla syyllinen oloihini.
Anywho... Joulun alla olen nauttinut lumen paljoudesta ja kauniista pakkaskeleistä ennen pyhiä. Kyllä sitä saa olla onnellinen, kun asustelee tässä kylässä ja pääsee fiilistelemään lumisia maalaismaisemia perus autoreissuilla~ Luonnon kauneus osaa aina yllättää ^3^

Joulun vietin kotona perheen, mummin ja isotädin kanssa. Kävimme palelemassa hautuumailla, söimme itsemme ähkyyn ja availimme paketteja. Tunnelma oli iloista ja leppoisa. Illalla on ihana rauhoittua kotiin sohvan nurkkaan uudessa yöpuvussa rääppien jouluruokia teen kera.

Koti

Joulu loma alkoi! Tänään lähdin koulusta tukka putkella heti tuntien päätyttyä kohti junaa. Vaikka jouduinkin jossain vaiheessa venailemaan junaa puolikin tuntia, niin ei sekään karkoittanut varmaankin typeränkin näköistä hymyäni. Ajatus kotiin pääsemisestä oli aivan ihanaa! Nyt olen juhlistanut loman alkua monella litralla teetä ja pipruilla. Radiosta tulvii joululauluja ja kohta lähden tarpomaan kahden karvakorvan kanssa hankeen.

It's so nice to be home again~

Veckoslut i huvudstadsregionen

 

viikonlopun lööv -fiilikset:

pölytön asuntolahuone

puuroa ja banaaneja

kävelylenkki, jonka tavoitteena oli käydä ostamassa jäätelö

kolme tuntia varattu kenkien ostoon ja löydätkin täydelliset vain 15 minuutissa

ritariasuinen Jeesus

parasta kiinalaista ruokaa hyvässä seurassa

iso noutokahvi

nukkuminen pitkään ilman, että tarvii lähteä minnekkään

otsatukka ei temppuile

viikonlopun ...joo-o...-fiilis:

mielikuvitusharjoitusta

junassa vieressäsi istuvalla miesmatkustajalla on kaikesta päätellen hirveä krapula ja matkan aikana hän nousee pariin otteeseen rauhallisesti paikaltaan, menee junan vessaan (johon paikaltasi näkee...) ja vessasta kuuluu niin kovat purjoamisen äänet, että muut kanssamatkustajat eivät oikein tiedä miten pitäisi reagoida.

viikonlopun ou shit -fiilikset:

astut junasta ulos Helsingin rautatieasemalle tajuten, että

1)tänään on lauantai 

2) jouluun on 13 päivää

ja

3) mie oon menossa normaaleille ostoksille Helsinkiin

. . .

mä tuun niin kuoleen!

sekä

mun pitäis viiä roskat kampuksen toiseen päähän ja ulkona on hirvee
tuuli ja tuiverrus... Ei täs mikään!

Tsüüs!

Asuntola elämää

" Käsi kädessä kuljemme taloon autioon,

ja se minua niin ravistaa.

Ja tämä hetki saa minut pian aivovaurioon... "

Lauleskeltii, kun tultiin kaupasta asuntolaan 8)

Viimeistä tiivistä asuntolaviikkoo elellen ennen lomaa. Meinasin viel uhkarohkeena olla viikonlopun yli, kun en oo tainnut ikinä ennen olla. Ensi viikolla on vain maanantaina tunteja ja niiltä en oikeen viitsisi luistaakkaan, kun on sellain kurssi jolla on kaksi eri opettajaa ja haluaisin saada kunnon arvosanankin siitä. Kurssin arvosana nimittäin vaikuttaa siihen voisiko päästä lastensuojeluun/perhekotiin TOPpiin ja en nyt ainakaan haluaisi sulkea sitä mahdollisuutta pois huonon arvosanan myötä.

Ollaan alkuviikosta koko asuntolan voimin vietetty kivat pikkujoulut oikein ohjelman ja bändin kera. Hirveen hauskaa oli ja mukavasti porukkaakin (olin kuitenkin järjestäjänä APEilun vuoksi niin ihmismäärä lämmitti). Seuraavana päivänä kuitenkin omassa solussa muutaman hengen voimin vietettiin omia pikkujouluja glögin ja piprujen kera riemastuttavaa aliasta unohtamatta. Kurkkuun koskee, mutta hirveen kivaa oli :)

Viikonloppuna tavoitteena olisi metsästää ehjät ja lumenkestävät talvikengät. Jos valtionrautatie suo niin metsästän ne armaasta pääkaupungistamme. We will see... Or I will! :D Tuskin alan postailee mitää kenkien kuvia tänne~

Pitkääkin pidempi viikonloppu

... koska itsenäisyyspäivä ja ihana etäpäivä, joka ilman etätehtäviä muuntui vapaapäiväksi :)

Tuli katsottua tavalliseen tapaan linnanjuhlia kotona sohvan nurkasta teekuppi kourassa. On se jännä kuinka sitä voi jumiutua katsomaan useammaksi tunniksi, kun ihmiset kättelee :D Oli kyl kiinnostavampaa katseltavaa kuin viimevuonna. Dunno why~

Vaikka olinkin kovin kiireinen makoiluni ja autuaan meritähtiasentoni pitämisessä niin kuitenkin väsäsimme siskon kanssa jonkin verran pipareita. Äiti oli tehnyt taikinan joten loppuun asti muotoilu jäi meille lapsille. Ihan koko taikinaa ei jaksettu vääntää pipareiksi asti, mutta eiköhän nekin saada jossain vaiheessa kasaan ;)
Muuten lomailu menikin sitten ollessa tekemättä yhtään mitään ja ihmetellessä lumen leijumista sekä sitä kuinka paljon sitä voikaan tulla.

Vielä ensiviikko ja yksi päivä, jonka jälkeen koittaa joululoma~

 Pipruja tuli kyllä enemmän kuin nämä kaksi ^_^'

Tsüüs!

Opistolla

Here I am again in Järvenpää!!

Hirveesti menoo ja meininkii oli edellisellä viikolla, kun TOPpini veteli viimeisiään. Nyt se on ohitse ja ensivuonna olisi toinen samanlainen pätkä... Mutta nyt olen takaisin Jiipäässä.

Jossain kohtaa olin aivan onneissani tulossa kouluun, mutta kyllä se innostus siinä vaiheessa laski ekan kerran, kun piti kotona pakata
(ei oo pakkaamista ja purkamista epäinspiroivimpia hommia olemassakaa)
ja viimeistään siinä kohtaa, kun piti alkaa asuntolalla vääntää yhtä koulutehtävää.

Tämä päivä on ollut kuitenkin oikein kiva. Aamulla sai nukkua pitkään ja syödä puuroa maidon kera aamiaiseksi. Tunnit olivat kiinnostavia sekä luokkamme ja tutor opettajamme väliset kettuilut vallan loistavia ;D Sain myös käteeni tänään CDn, joka sisälsi 45min materiaalia syksyn Valkealan vaellukselta. Onneksi asuntolahuoneeni on eristyksissä täällä yläkerrassa, ettei kukaan kuullut hervotonta kikatustani videota katsellessa ^^

Nyt jatkan loputonta perseilyä ja itseni lämpimänä pitämistä täällä asuntolan antarktisissa olosuhteissa (onneksi huoneeni on lämpimin koko talosta ^3^)

Ketunleipää, ketunleipää~

Mikä on mua miellyttävä ajanvieten kun olen yksikseni?

Arvasitko?

No kyllä, se on ruoanlaitto.

En pahemmin oo välittänyt ruoan tekemisestä vaan leipominen on ollut paljon lähempänä sydäntä(mustikkamuffinssit namm~). Asiaan on kuitenkin tullut muutosta. Edelleen tykkään jälkkärien ja makeiden tekemisestä enemmän, koska liikkuvia osia ei oo niin paljon. Kiinnostus ruoanlaitosta juontaa juurensa varmaankin mun 'nyt muutan elämäntapani' -innostukseen. Alko tulee hirveesti vastaa kaikkee mikä kuulosti hyvältä ja pakkohan niitä on sitten kokeilla. En edelleenkään ole mestari ruoanlaitossa, mutta on se ihan kivaa. Tosin yksikseen, kun saa vapaasti säheltää ilman, että kukaan kokeneempi ruoanlaittaja saa slaagia. Kolmen päivän aikana olen tehnyt kolmea syötävää. Maanantaina mansikkarahkaa, tiistaina perunarieskoja ja tänään tein täytettyjä paprikoita. Hyvää oli vaikka itse sanonkin. Ruoka on hyvää ja syöminen kivaa (tottakai vielä parempaa, kun itse tekee~)

 

Mitäköhän sitä huomenna tekisi, kun on hyvä putki päällä.

Niitä muffinseja ehkäpä?

Once and for All

Kuinka täydellisesti jotkut olemattomat kirjalliset tehtävät voi viedä mehut pienestä ihmisestä ihan täydellisesti! En ymmärrä, mutta niin se vain on. Sad but true.
Eli elämäni on työharjoittelun vuoksi aikalailla täynnä kirjaimia ja kilometrin verran tehtäviä (ehkei nyt ihan, mutta siltä se kyllä tuntuu).

Käytiimpä tuossa seurakuntaporukkammen kanssa Turussa Maata Näkyvissä -festareilla (pohjoismaiden suurin kristillinen nuorten tapahtuma) viime viikonloppuna. Oli todella mukava reissu! Hauskoja ihmisiä, hyvää musiikkia, loistava sanoma sekä näki pitkästä aikaa opistolaisia. Kannatti mennä vaikka se kova koulun lattia ja huonosti hanasta tuleva vesi hampaita pestessä ei lämmitä ollenkaan. Kyllä sitä taas osaa arvostaa omaa sänkyä, hanasta tulevaa vettä ja hyvää ruokaa ihan eri tavalla. Mutta päälimmäisenä tietenkin jäi mieleen kuinka hieno asia se oma uskonto onkaan. Kuinka kiitollinen saankaan olla kaikesta Jumalalle. Elämä on hienoo!

 

p.s. Viikon niksipirkka (ilman sukkahousuja). Jos olet yhtä lahopää kuin allekirjoittanut ja tehtyäsi teetä tapaat jättää sen kupin täytenä jonnekkin matkan varrelle, unohtaa kokonaan sen olemassa olon, mutta nähdessäsi sen puolentunnin päästä muistat sen jolloin tee on jo kerennyt jäähtyä kylmäksi, niin tässä ratkaisu; Mahdollisimman iso kuppi! Ei kerkee jäähtyy kylmäksi! Ovelaa, eikö?! :D

Tsau!

Onnen pisaroita

Pakkanen ja kuura

+

Auringon valo

+

Puuro

+

Korvakorut

+

Kuplat, vaahto, kylpy ja eritoten kaikki kolme yhdessä

+

Sauna

+

Hyvä ruoka

+

Ystävät

+

Syvälliset keskustelut

+

Singstar

=

Best day after a long time~

 

 

And that's who I am

Oon keräilly näitä and that's who I am -kuvia useamman kerran itselleni koneelle että tekisin niistä postauksen, mutta kun ei... Kuvia on jo läjä joten otin tähän muutaman sellaisen jotka tällä hetkellä koskettavat eniten ;)
Ehkä laitan joskus uuden postauksen uusine kuvineen~