Ketunleipää, ketunleipää~

Mikä on mua miellyttävä ajanvieten kun olen yksikseni?

Arvasitko?

No kyllä, se on ruoanlaitto.

En pahemmin oo välittänyt ruoan tekemisestä vaan leipominen on ollut paljon lähempänä sydäntä(mustikkamuffinssit namm~). Asiaan on kuitenkin tullut muutosta. Edelleen tykkään jälkkärien ja makeiden tekemisestä enemmän, koska liikkuvia osia ei oo niin paljon. Kiinnostus ruoanlaitosta juontaa juurensa varmaankin mun 'nyt muutan elämäntapani' -innostukseen. Alko tulee hirveesti vastaa kaikkee mikä kuulosti hyvältä ja pakkohan niitä on sitten kokeilla. En edelleenkään ole mestari ruoanlaitossa, mutta on se ihan kivaa. Tosin yksikseen, kun saa vapaasti säheltää ilman, että kukaan kokeneempi ruoanlaittaja saa slaagia. Kolmen päivän aikana olen tehnyt kolmea syötävää. Maanantaina mansikkarahkaa, tiistaina perunarieskoja ja tänään tein täytettyjä paprikoita. Hyvää oli vaikka itse sanonkin. Ruoka on hyvää ja syöminen kivaa (tottakai vielä parempaa, kun itse tekee~)

 

Mitäköhän sitä huomenna tekisi, kun on hyvä putki päällä.

Niitä muffinseja ehkäpä?

Once and for All

Kuinka täydellisesti jotkut olemattomat kirjalliset tehtävät voi viedä mehut pienestä ihmisestä ihan täydellisesti! En ymmärrä, mutta niin se vain on. Sad but true.
Eli elämäni on työharjoittelun vuoksi aikalailla täynnä kirjaimia ja kilometrin verran tehtäviä (ehkei nyt ihan, mutta siltä se kyllä tuntuu).

Käytiimpä tuossa seurakuntaporukkammen kanssa Turussa Maata Näkyvissä -festareilla (pohjoismaiden suurin kristillinen nuorten tapahtuma) viime viikonloppuna. Oli todella mukava reissu! Hauskoja ihmisiä, hyvää musiikkia, loistava sanoma sekä näki pitkästä aikaa opistolaisia. Kannatti mennä vaikka se kova koulun lattia ja huonosti hanasta tuleva vesi hampaita pestessä ei lämmitä ollenkaan. Kyllä sitä taas osaa arvostaa omaa sänkyä, hanasta tulevaa vettä ja hyvää ruokaa ihan eri tavalla. Mutta päälimmäisenä tietenkin jäi mieleen kuinka hieno asia se oma uskonto onkaan. Kuinka kiitollinen saankaan olla kaikesta Jumalalle. Elämä on hienoo!

 

p.s. Viikon niksipirkka (ilman sukkahousuja). Jos olet yhtä lahopää kuin allekirjoittanut ja tehtyäsi teetä tapaat jättää sen kupin täytenä jonnekkin matkan varrelle, unohtaa kokonaan sen olemassa olon, mutta nähdessäsi sen puolentunnin päästä muistat sen jolloin tee on jo kerennyt jäähtyä kylmäksi, niin tässä ratkaisu; Mahdollisimman iso kuppi! Ei kerkee jäähtyy kylmäksi! Ovelaa, eikö?! :D

Tsau!

Onnen pisaroita

Pakkanen ja kuura

+

Auringon valo

+

Puuro

+

Korvakorut

+

Kuplat, vaahto, kylpy ja eritoten kaikki kolme yhdessä

+

Sauna

+

Hyvä ruoka

+

Ystävät

+

Syvälliset keskustelut

+

Singstar

=

Best day after a long time~

 

 

And that's who I am

Oon keräilly näitä and that's who I am -kuvia useamman kerran itselleni koneelle että tekisin niistä postauksen, mutta kun ei... Kuvia on jo läjä joten otin tähän muutaman sellaisen jotka tällä hetkellä koskettavat eniten ;)
Ehkä laitan joskus uuden postauksen uusine kuvineen~

Ovelaa pakoilua

Miten epämiellyttäviä kirjalliset tehtävät voikaan olla!? Erityten kun niitä on yhden käden jokaiselle sormelle! Sen vuoksi, että kirjoittaminen tuollaiusten tehtävien muodossa on epämiellyttävää puuhaa niin tulee tehtyä ihan mitä tahansa muuta jota on pitänyt tehdä. Tällä hetkellä pakoilen tehtäviä bloggaamalla, huonetta siivoten ja pohtien pitäisikö hankkia lisää tuikkukippoja ikkunaan roikkumaan :D

Eilen oli pyhäinpäivä ja pääsin käymään vanhempieni kanssa hautuumaalla milten puolenyön aikaan. Näky oli aivan mieletön. Ylähautuumaalla kun ei ole ollenkaan muita valoja niin se valtava määrä kynttilöitä liekkeineen pääsi todella edukseen. Aivan kuin olisi ollut omassa pienessä maailmassa. Tykkään kynttilä perinteestä ehkä enemmän kuin halloweenista, joka kovasti ottaa jalansijaa Suomessakin ;)

Ehkä nyt raivaan tän huoneeni, katson yhden ohjelman jonka jälkeen ison teemukillisen kera ja hyvän musiikin soidessa taustalla voisin alkaa työstämään tehtäviäni... *huokaus*

Jacek Yerka - Autumn